Unieväät

Noloa sammua. Mutta yhdelle kun laittaa ja avaa, niin minkäs teet. Periaatteessa olisi ollut mahdollista ostaa vain yksi paketti kirsikkatomaatteja, mutta itselle kokkaamisessahan nolointa olisi jäädä nälkäiseksi, joten varmuuden vuoksi kaksi. Ja se on niin kevyt ruoka kuitenkin. Valkosipulia sopii viipaloida (kyllä, ei silppua vaan lastuja) neljä viisikin kynttä kun ei ole kukaan valittamassa vieressä. Valkosipulit lämpiämään öljyyn (ei liian kuumaan, älä paahda) ja lempituoksuni äärellä ekat maistiaiset 18-asteiseksi viilennetystä ja dekanteriin hyvissä ajoin kaadetusta barolosta. Viini–ruoka-yhdistelmä on kyllä melko epäsuhtainen, mutta en nyt vaan ehtinyt ajoissa täydentämään viinihyllyäni asiallisessa kaupassa.

Kirsikkatomaattien kanssa ei pidä hötkyillä. Ne pitää saada täysin kypsiksi, mutta koettaa saada pinta pysymään mahdollisimman ehjänä. Kun tomaatit lopulta näyttävät pittoreskin kurttuisilta, pannulle balsamicoa, lämpö ylös että porisee hetken. Juuri ennen tarjoilua joukkoon tuoreita yrttejä revittynä (ei silputtuna, rakenne mössääntyy ja herkku näyttää saman tien pilaantuneelta). Basilika riittää köyhälle ja kiireiselle. Pippurisekoitusta ja merisuolaa myllystä. Kumppaniksi spaghettia, ja annoksen päälle tuoreena raastettua pecorino romanoa tai hyvää parmesaania ja hieman vihreää pestoa (alan tekemään itse heti kun on oma basilikapelto, kaupasta kun saa tarpeeksi hyvää jos jaksaa etsiä tarpeeksi hyvän kaupan).

Ja se barolo. Ihana punaviini, kun sai kunnolla aueta. Aterian loppuvaiheilla oli parhaimmillaan. Ostan heti samasta paikasta lisää, ja ehkä keskitän viinihankintani heille näin alkuun, että on joku valikoima, johon rajautua (hieman normi-Alkoa pienempi, mutta laadukas valikoima, myös lukuisia kolminumeroisia arvoviinejä ja samppanjoja lasikaapissa). Viiniä lipitellessäni katsoin vihdoin Sin Cityn (olen hieman jäljessä elokuvien suhteen, mikäli en ole, kröhöm, edellä), minkä jälkeen laitoin brittiläistä instrumentaalirockia soimaan ja heräsin 22:18 dekanteri tyhjänä. Pesin hampaat ja menin nukkumaan ennen yhtätoista. Kuulemma Suomessa vietettiin sunnuntai-iltana vaalivalvojaisia, heh.

En nähnyt sängystäni kelloa, ja koska tänään ei ole mitään aikataulullisesti sovittuna ennen iltaa, yritin nukkua niin pitkään kuin mahdollista. Kun en enää kestänyt olla avaamatta läppäriä ja jatkamasta eilisillan soittolistaa näytti näytön oikean yläkulman kello 9:31. Ehkä tämä unikuuri auttaa koko täälläoloaikani vaivanneeseen väsymyksentunteeseen. Nyt englantilaisen herkkumarmeladini kaveriksi croissanteja jostakin lähileipomosta (kolme heti kadulla) ja appelsiininkuoria sisältävää irtoteetä hautumaan. En ole näköjään vielä päässyt suomalaisuudestani eroon.

Tarvitsen kännykkäliittymän. Onkohan täällä jo mobiililaajakaista?