Elämä on ollut aikamoista biletystä viime päivinä. Lauma kollegoja tuli työasioissa kaupunkiin, ja niiden kanssa on tullut iltaisin pyörittyä, kerta kerralta myöhempään. Saa nähdä miten pitkään tänä iltana menee, kun on vika ilta kyseessä. En ole kuin yhdelle näyttänyt kaupunkia (pistäytyi tulopäivänään fajitas-brunssilla), koska asuvat toisella puolella kaupunkia hotellissaan, josta eivät näytä kauaksi pääsevän. Työtkin kun on siinä ihan vieressä.
Viimeyönä kävelin sitten taas noin kahden maissa takaisin kämpille. Aamukahdeksalta heräsin ihmetyksekseni yläkerran naapurien aamubileisiin. Ehkä tämä ei ole ihan menetetty maa, ajattelin ja käänsin kylkeä. Kunnes Whitney Houstonin I Will Always Love You pakollisine mukanakiljuntoineen veivät viimeisetkin unihalut. Aika karmivat Halloween-jatkot joillakin.
No, yläkerran lopulta hiljennyttyä luukutin AC/DC:n uutukaisen läpi ikkuna auki, joten puntit lienevät tasan.
No comments:
Post a Comment