Saturday, July 4, 2009

Matkasäätöjä à la Kramer

Olin jotenkin niin naiivissa uskossa, että kun kerta olin aiemmin onnistunut saamaan halvahkoja lentoja Suomeen siihen aikaan vuodesta, kun kukaan ei sinne halua (eli noin loka-toukokuussa, hehheh), niin sama onnistuisi myös nyt heinäkuussa, kun tätä haalittua, täältä halvalla ostettua omaisuutta pitäisi alkaa hilata synnyinsijoille päin. Ei se niin mene. Nyt ihmisillä on lomia ja Suomeenkin joku näemmä haluaa (hinnat ovat joidenkin halpayhteyksien kohdalla kymmenkinkertaiset). Enkä tietenkään tajunnut varata lentoja joskus maaliskuussa.

Berliiniin asti löysin jo aivan naurettavan halvan yhteyden, ja ajattelin, että sieltä asti nyt pitäisi päästä Suomeen edullisesti esim. AirBalticilla, etenkin kun ilmainen majoitus järjestyisi Berliinissä varmasti. Hinnat Riian kautta Helsinki-Vantaalle eivät ensi näkemältä olleetkaan päätähuimaavia (35 meno ja 8 paluu, lisäksi palatessa mukava mahdollisuus olla koko päivä tai muutama tunti Riiassa). Vaan kuinka ollakaan, tähän hintaanpa ei sisältyneet vielä verot, joiden kanssa hinta pompsahti melkein 170 euroon. Se siitä. Virittelin vielä jos jonkinlaisia yhteyksiä, jopa Tukholman kautta laivalla tullen, mutta lopulta halvimmaksi (euroissa noin 200) tuli eräs suuri, suomalaistenkin tuntema lentoyhtiö, kun matkusti 3-5 päivän sisällä (mikä sopi minulle, yksikin yö olisi riittänyt). Mukavana bonuksena suorat lennot karkupaikasta Suomeen, asia, jota en olekaan tehnyt muistaakseni kuin lokakuussa isoäidin hautajaisissa luutnantti-isäni kukkarolla pyrähtäessäni. Siihen nähden oikein hyvä diili, vaikka aikaahan minulla olisi.

Tämä mainittu yhteys löytyi erään pienen matkatoimiston kautta. Nettisivut olivat heti alusta vähän kankeat ja firman nimikin kuulosti jotenkin epämääräisen… noh, lähi-itämaiselta, mutta hinta täsmäsi Momondon ilmoittamaan ja pyöristyipä vielä vähän alaspäinkin. Tiedot täytettyäni tuli ruudulle paikallisella kielellä teksti: "Valitettavasti luottokortilla maksaminen on hetkellisesti pois käytöstä. Yrittäkää myöhemmin uudestaan tai kokeilkaa muita maksuvaihtoehtojamme. Kiitos." Mietin lähettäväni sinne sähköpostia koskien mahdollisuutta maksaa käteisellä (mitä muita vaihtoehtoja minulla muka vielä olisi?): ”Skannaan teille x määrä seteleitä ja kolikot päälle.” Rämpyttelin lähetä tiedot -nappia pari kertaa, kunnes teksti vaihtui: ”Ulkomaiden kansalaisten (vaihtoehdot kansallisuudelle kun firman sivuilla olivat paikallinen, naapurimaa a:n kansalainen, naapurimaa b:n kansalainen, muu) on varmistettava konsulaatissaan, ettei mahdollisesti tarvittavia matkustusasiakirjoja (kuten esim. viisumia) pääse puuttumaan”. Olin itsepintainen ja painoin edelleen eteenpäin. Kyllä asioideni pitäisi olla kunnossa. Nyt näytölle tuli teksti: "Varaustanne työstetään parhaillaan. Pyydämme kärsivällisyyttänne, sillä tämä saattaa kestää joitakin minuutteja." Oudoksi homman teki se, että tiedot-lomake oli edelleen tekstin alapuolella, täytettävissä, ja lähetä tiedot -painike oli myös edelleen painettavissa. Painoinkin sitä lopulta uudestaan, ja samat vaiheet toistuivat, paitsi että välillä eteenpäin ei päässyt, ellei valinnut haluavansa vastaanottaa matkatoimiston mainospostia. Spämmiäkin vielä, aina vaan paranee. Luovuin jo toivosta ja aloin etsiä toista lähes yhtä halpaa yhteyttä, ja noin eurossa vajaata kymppiä kalliimpi yhteys löytyi taas kerran Amsterdamin kautta. Juuri kun aloin syöttää tietojani tämän yhtiön nettikaavakkeeseen, alkoi puhelimeni soida. Hirveää vauhtia paikallista kieltä mölöttävä naisääni selitti pitkään jotain, jonka luulin etsin koskevan asuntonäyttöasioita, mutta pian nainen paljastuikin tämän ensimmäisen matkatoimiston virkailijaksi. Kuulemma Visa-korttini numero ei ollut mennyt läpi. Mielenkiintoista, siitähän nettisivut eivät olleet herjanneet. Nainen pyysi minua tarkastamaan numeron, ja tein sen kahdesti, paikallisella kielellä itsekseni lukien. Numero vaikutti edelleenkin olevan kunnossa, minkä sanoinkin naiselle napakkaan sävyyn, joskin kaikenlaisia vaihtoehtoja läpikäyden. Hän tarjosi mahdollisuutta varata lennot puhelimitse, mikä tulisi maksamaan euroissa noin 18 lanttia enemmän nettivaraukseen verrattuna. Mietin Amsterdamin-vaihdon ja rahanmenetyksen välillä ja valitsin jälkimmäisen. Vasta nyt kolmannen kerran paikallisella kielellä Visa-korttini numeroa sanoessani havaitsin syöttäneeni sen alun perin väärin nettilomakkeeseen (kaksi numeroa, 7 ja 1, olivat väärin päin, mikä oli ehkä vähän vaikea huomata auringon pehmentäneessä päässäni). Nainen antoi minun vielä tehdä nettivaraus uudestaan, vaikka puhelinvarauksesta puuttuikin käsittääkseni enää naisen Enter-painallus, ja lopulta kaikki sujuikin melko mallikkaasti (mitä nyt sivut latasivat varmistusta minuuttitolkulla). Tulostimesta ei kuitenkaan loppunut muste kesken varmistuksen printtaamisen eikä nettiyhteyskään katkennut. Suutelin tulostunutta varausvahvistusta.

Hyvin sä vedät”, kommentoitiin pikaviestikeskustelussa, johon selostin reaaliaikaisesti tapahtumien kulkua. Mutta aika hyvin ”vedettiin” myös matkatoimistossa, kun sieltä piti soittaa ja sanoa, että olet hei ilmeisesti näpytellyt Visa-korttisi numeron väärin senkin tollo. Mieleen tuli klassinen kohtaus Seinfeldista, kun Kramerin puhelinnumero oli niin lähellä elokuvien esitysaikoja kysyttäessä tarjoavan, automaattisen Movie Phone -palvelun numeroa, että Kramer päätti alkaa sanomalehden kanssa vastata ihmisten kyselyihin. Homma ei Kramerillakaan mennyt ihan putkeen:


Why don’t you just tell me the name of the movie you've selected!” Voi että tuo ei lakkaa naurattamasta! :D

3 comments:

Stazzy said...

Suosittelen seuraavalla kerralla hiilautumaan sieltä 100 kilsaa metsään päin, sinne mistä lähtevät kuuluisan irlantilaisen halpalentoyhtiön koneet.

Itsehän sain Suomen menopaluun 105 eurolla, mutta sit tietysti pitää kestää karmeita painorajoituksia ja jonotusta.

karkumatka said...

:D Mistäs lähtien sitä on oltu tietävinään allekirjoittaneen olinpaikka? :)

Anteeksi, mutta mieleeni tulee vain tiettyjä suomalaisia sanontoja, kuten "opeta isääsi naimaan" tai "metsään meni"... Tai pistä kustannuslaskelmasi sähköpostilla osoitteeseen karkumatka@email.com, niin todistan päätyneeni halvempaan.

Vaikka olenkin geeniperimältäni savolainen minäkin, en nyt osaa olla epäselvempi. Anteeksi vielä kerran.

karkumatka, kuuman tissuttelupäivän syvässä pöhnässä

Stazzy said...

Kokonaiskustanukset saattavat tosiaan nousta korkeammiksikin... Sitä en epäile.
En taida toteuttaa suomalaisia sanontoja.

Mut joo, tiedän missä kaupungissa on NYC-niminen ravintola :D Varmaan muissakin joo, mutta jos karkumatkan jälkeen tunnustat, niin en varmaan kovinkaan kauas heitä :)