Ehkä makein rakennus täälläMakuukaveri soittaa ja tavataan tuossa minun lähellä. Menemme terassille, jossa syön. Hän on tullut juuri työhaastattelusta. Joutuu elämistään rahoittaakseen ottamaan osa-aikatyön tarjoilijana. Lounaan yhteydessä, kun hänen kadulta bongaamansa uusi työkaveri on juonut oluensa ja häipynyt, hän alkaa avautua.
Ensin kertoo jostain ystävästä, jonka kanssa oli itkenyt kolme päivää elämänsä ”mustia aukkoja”, niitä, joista aiemmin kuulemma kertoi vain ”pienen osan”. Pian tämän jälkeen avautuu siitä, kuinka olen niin mahtava tyyppi, kuinka olen hänen paras kaverinsa täällä ja kuinka ei tiedä miten täällä pärjää ilman minua. Kenen kanssa jatkossa katsoo Austin Powerseja, dokailee, nauraa ja sekoilee. Hän on kyllä juuri sen oloinen ja näköinen ihminen, että vastakkainen sukupuoli sekoilee ja pitää hauskaa hänenlaisensa kanssa mielellään.
Ihmettelen vaan, että mikä minusta tekee niin erikoisen, tämä kun ei ollut ensimmäinen tunnustus laatuaan täällä. Mitä minä muka olen tehnyt? En mitään, sekö se on? No, onhan se kivaa, että on joku, jonka luona ja kanssa voi ”pyytämättä” yöpyä tässäkin kaupungissa. Puolalainen vieraanvaraisuus jne. Kaksi työmatkaa kuitenkin tännekin päin maailmaa tulossa vielä tälle vuodelle. :)
No comments:
Post a Comment