"Kotimaani koko kuva, sen lempeät äidinkasvot"

Yksi asia, josta myös Täydellisen kanssa yöllä keskustelimme, oli patikointi Sveitsin vuoristoalueilla. Ryanin seikkailuista (ja kuvista) innostuneena huokaisin, kuinka kaunis tuo maa todellakin on, ja Täydellisenkin viime kerrasta on jo aikaa. Kontaktit yöpymisiin on olemassa, joten enää tarvitsee sopia ajankohdasta. Kesällä pitää säiden puolesta tietenkin mennä, joten vajaan vuoden päästä olisi ensimmäinen mahdollisuus. Hauskaa olisi matkustella hänen kanssaan, toivottavasti järjestyy.

Keskiviikkona lainasin eräältä tutulta vaa’an pelatakseni lomani alun kunniaksi hieman neliulotteista tetristä omaisuudellani (neljäs ulottuvuus on luonnollisesti paino). Sain Projektin valmiiksi, pakkailin ensimmäisen levelin ja lähdin syömään lounaaksi paikallista ruokaa. Pikkuhyvästejä tietyillä kaduilla, joilla ei ehkä enää kävelisi, uudessa kioskissa tupakkaa ostamassa (”ai täällä oli tällainenkin, enpä ollut ennen huomannutkaan”) sekä hieman siivoamista siltä varalta, että joku asuntonäyttö pitäisi järjestää poissaoloaikanani (vaikka ymmärsin kyllä, että viime kerralla tärppäsi kun paikalla ollessani kerroin, kuinka asuisin tässä asunnossa vielä vuosia, jos karkupaikassaoloni määräaikaisuus ei olisi tullut täyteen).

Torstai-iltana yhdeltätoista Suomen aikaa löysin itseni Finnairin lentokenttäbussista nokka kohti keskustaa. Tuttujeni bändillä oli juuri alkanut ensikeikka matkani varrella (rautatie- ja linja-autoasemien välissä), jonne keikan loppupuolelle ja backstagelle kerkesinkin. Suomalaisen baarin kontrasti karkupaikan lounaspaikkaan oli aika tuntuva, ja jälleen kerran Narinkkatori sai toimia taustana tällä kertaa varsin lievälle Suomi-sokille. Oluen hinta-laatu-suhde taisi olla se kovin paikka.

Muutenkin hintoihin on tullut kiinnitettyä tällä reissulla paljon huomiota, vaikka Projektista kolahtaakin tilille reippaasti nelinumeroinen summa maanantaina. Omituista kyllä tupakka on täällä jopa halvempaa (kun tasan kolmella eurolla saa jo Chesterfield-askin), mutta esimerkiksi olut ja muut virvoitusjuomat ovat aivan törkeän hintaisia verrattuna karkupaikkaan (n. 0,40€ vs. 2jotain€/tölkki halvinta olutta ja n. 0,30€ vs. 1,13€/iso pullo halvinta kolaa). Myös esimerkiksi eräs ranskalainen camembert (sama tuote) maksaa täällä melkein kaksinkertaisesti, mihin en epätaloudellisena ihmisenä osaa antaa kovinkaan hyvää selitystä.

Kun pääsin lopulta yöllä kotikaupunkiini ja äitini tyhjillään olevaan tilavaan asuntoon, laitoin sähkösaunan päälle, pitsan uuniin ja selvitin vihdoin ammoisen nettiongelmani (kakkosläppäri kun ei mahtunut mukaan tällä tetrislevelillä). Kukuin valveilla keskiyön aurinkoon tottumattomana jonnekin puoli viiteen, mutta heräsin jo yhdeksältä. Kumma käänteinen jetlag (johon vaikuttaa paitsi pituus- myös leveyspiirit näin kesällä), kun nipistän yöunta molemmista päistä, mutta olen silti pirteä.

Perjantaina hoidin asioita pankissa ja maistraatissa sekä kävin syömässä Helsingin parhaan hinta-laatusuhteen täyslammaskebabia (+välimerellisiä mezejä yms.) firman lounassetelillä (jolloin buffetista maksettavakseni jäi tulevaan opiskelijastatukseeni sopiva 2,10€). Syötyäni menin läheiseen Eiranrantaan tervehtimään ensimmäistä merta, jota olen pitkään aikaan nähnyt. Luostarinpuistoon oli noussut uusia taloja, jotka näyttivät täysin samoilta kuin Arabianrannan ja karkupaikankin uuden ranta-asunnot. Sadepilvien uhatessa menin Kirjasto 10:een kirjoittamaan edellisen postauksen, minkä jälkeen tapasin vuokralaiseni. Pyysivät saada muuttaa pois sovittua myöhemmin, mikä taas tarkoittaa sitä, että itselleni tulee kiire muuttaa niinä kahtena päivänä, kun Helsingissä seuraavan kerran olen ennen Ruotsin-reissua. (Siltäkin palattuani olen Helsingissä vain tasan kaksi kokonaista päivää ennen kuin menen Berliiniin ja yhteen pohjoissaksalaiseen pikkukaupunkiin loppukuuksi. Hullua kai sitä olisi karkumatkalaisen lomaansa Suomessa kykkiä, joten elokuussa olen Helsingissä kokonaista kuusi päivää.) Kävin vielä ostamassa märissä sandaaleissani Verkkokauppa.comista Sims 3 -pelin ja Olvin olutta (oli halvinta) ennen kuin palasin Casa di Mamaan.

Lauantain suunnittelin ottavani aurinkoa, mutta ei tuolla merenrannassa tarennut puolta tuntia pidempää. Vaikka ilma on kieltämättä ihanan raikas, niin +21°C toivoisi kyllä tuntuvan vähän lämpimämmältä. No, tulipahan nyt tässä vaiheessa pestyä se nelisen koneellista pyykkiä, jolla luulisi vähän aikaa pärjäävänsä. Ihan hyvä päivä siis. Paitsi tietenkin, jos ajattelee, että ajoissa kun olisi suunnitellut, niin teoriassa olisi ehtinyt lauantaina siellä Porissakin vierailla, itseltä kun meni kyseisen yhtyeen keikka karkupaikassakin harmillisesti ohi.

Suomi-reissun kulinaariset nautinnot kruunasin Kotipizzan Jänkhällä (pakko oli ottaa sama-aliaksisen kollegani kunniaksi, lounasseteli + 2€), reissun neljännellä saunalla (otin nimittäin aamutkin surkeassa puutostilassani käyttöön) sekä pint-kokoisella Sandelsilla (aika pieni upgrade).

Mutta kohta viedään jo viimeisiä karkupaikka-kokemuksia. Prioriteettilistani on: (1) auringonotto, (2) byrokratia, (3) kännit ja yö tai pari Makuukaverin kanssa, (4) tolkuttoman vähäiselle käytölle jääneen, viereisestä korttelista alkavaan museotarjontaan tutustuminen.

Nyt pitää printata parin lennon boarding passit ja yrittää nukkua vähän. Vaikka ehtiihän sitä sitten aurinkoa ottaessa torkkua. :)