Iisisti

Täällä on aikaa keskittyä työlle tosissaan. Vaan ei maita. No eipä maistunut suoraan sanottuna sampanjakaan (ks. edellinen postaus).

Jotenkin tuntuu koko duuni aivan liian helpolta, joten laiskottelen. Juuri nyt kun olisi mahdollisuus paahtaa ja vakuuttaa maailma siitä, että olen paras. Teen viikon panoksen muutamassa tunnissa ennen viikottaista tulospalaveria ja olen tyytyväinen itseeni. No, ehkä sitä voisi yhden vuoden huilata usean vuoden paahtamisen jälkeen. Ottaa iisisti vuoden ja katsoa Seinfeldejä. (Hyvä one-liner tulevaisuuden muistelutuokioihin? "Sitten otin vuoden iisisti, asuin X:ssä ja katsoin Seinfeldejä.")

Sitä tulee myös oikeasti ajateltua asioita, joita omasta elämästä puuttuu. Niin kuin esimerkiksi ihmissuhde. Nyt olisi aikaa. Oikeastaan tekisi mieli jatkaa siitä, mihin sleepbuddyn kanssa jäi, mutta sen tien päässä ei ole ihmissuhde, sen tiedän kokemuksesta. Puhuimme tänään uusiksi ottamisesta. Läheisyyttä kaipaan joka tapauksessa. Sylikkäin istumista.

Aiemmin olen hukuttanut nämä tuntemukset töihin. Nyt kuorin itseäni kuin sipulia, ja huomaan, että kyynisen humoristisesti tunteisiin suhtautuvan pinnan alla onkin myös toimivat, joskin hämmentyneet kyynelkanavat. Mutta toisaalta haluan päästä siitä tulostavoitteellisuudesta, mitä parinhakuun on aiemmin liittynyt. Jos vain hengaisi iisisti erilaisten tyyppien kanssa, ja vain katsoisi miten luonnollisesti käy. Se on kai sitä vapautta ja itsenäisyyttä, jota lähdin etsimään. Tänään sain siitä makua, kun yksi suomalainen tuttu piipahti uransa puitteissa kaupungissa. Vietimme hauskan illan paikallisen ruoan ja kokeellisen teatterin parissa, ja hauskaa oli. That's all, folks.

Seuraavan kahden viikon aikana tulospalavereita on enemmän kuin se yksi: tällä viikolla kaksi ja ensi viikolla kolme. Katsotaan, mihin päädyn, joskin arvaan jo...