Luultavasti karkulaismaisuudesta johtuen tavanomaista isänmaallisempana join pullon aitoa toissapäivänä itsenäisyyspäivän päätteeksi. Kuuntelin jopa Sibeliusta (seitsemäs sinfonia = mahtavaa musiikkia!). Tänään sitten kuulin saaneeni merkittävän töihin liittyvän rahallisen bonuksen, joten jääkaapissa viilenee täyttä päätä pullo Veuve Clicquot'ta. Olen yrittänyt välttää sampanjaa lähinnä sen takia, että rahaa menee jo sopivan paljon viiniharrastukseen entuudestaankin (mielestäni ihmisellä pitää olla yksi kallis harrastus, arki on niin kurjaa kumminkin!), ja tiedän ettei loppua tulisi. Toisaalta Foxyssä on kiva maistella aina yksi herkkusampanjakin, kun sinne asti pääsee.
Otetaan nyt siis vielä kerran riskillä... Cheers!
Edit:
ja tässä todisteet (olen pidättynyt jopa ostamasta oikeaoppisen lasin!)
3 comments:
Viiniharrastus on siitä hyvä, että sitä voi tehdä joko kohtuullisen halvalla tai sitten kalliilla. Voi myös priorisoida muiden kalliiden harrastusten, kuten vaikka ylenmääräisen matkailun ja viinien välillä jos tarvetta/hinkua ilmenee. Kaikkia harrastuksia kun ei voi laittaa yhtä helposti taka-alalle.
Vaikka kallein asia omalla kohdalla viiniharrastuksessa onkin kellarin ylläpitäminen ja kypsymässä oleviin viineihin sitoutunut pääoma. :)
Viiniharrastus on ollut jo vuosia hyvässä tasapainossa matkailun kanssa (jota en kutsuisi ylenmääräiseksi vaikka esim. pelkästään kesällä 2007 olin kolme kuukautta poissa Suomesta eri puolilla palloa -- ja onpa yksi maailmanympärimatkakin tullut jo heitettyä).
Pelkään vaan suotta kehittäväni trendikkään sampanja-harrastuksen, nyt kun kuohuviinit jo kuitenkin ovat kovaa vauhtia ajamassa kovasti markkinoidun ja ylihintaisen ranskalaisalueen ohi.
Kellaripaikkaa en ole tullut hommanneeksi, en edes tiedä miten sellaisen saisi. Tuntuu lisäksi vaativan liikaa sitoutumista tiettyyn paikkaan (nomen est omen). Mielummin maksaisin siitä, että esim. Alkosta saisi valmiiksi huipussaan olevia, asianomaisesti kellaroituja viinejä. Onneksi on Wine & View ja Foxy :)
Itsellä kanssa se kolme kuukautta täynnä tältä vuodelta. Eihän se tietenkään ylenmääräistä ole, mutta veikkaisin, että keskivertoa runsaampaa kuitenkin. :) Reissussa ei vaan tule nautittua samalla tavalla viinejä, mutta ehkäpä olenkin liikkunut vain väärilla alueilla.
Italia tuntuu tulevan kuohuviineissä - aivan kuten punaisissakin - kovaa vauhtia Ranskan perässä mennen paikoin kirkkaasti ohikin. Proseccot nostavat kovaa vauhtia päätään erinomaisine hinta-laatusuhteineen ja Franciacortat kilpailevat mielestäni samalla viivalla samppanjoiden kanssa.
Mutta edelleen ne huiput, ainakin omalle kohdalle osuneet, ovat Ranskasta. Tosin niistä joutuu sitten myös maksamaan. Parempia hankintoja löytää muualta ja hyvä kuohuviini pesee huonon samppanjan mennen tullen.
Wine&View on aiheuttanut pari ylimääräistä käyntiä HeValla. Rontit. :)
Alkon lippulaivassahan on toisinaan ollut pieniä eriä noita valmiiksi kypsytettyjä viinejä, mutta hinnat ovat olleet sellaisia, että mielummin ostaa itse nuorena ja kellaroi asianmukaisesti. Onhan siinä sitten vielä se oma fiiliksensä kun on vaikka viisi tahi viisitoista vuotta katsellut jotain tiettyä pulloa ennen kuin sen korkkaa...
Post a Comment