Stalkkareille tiedoksi: en sitten koskaan päässyt Pikku-Vallilaan tai Meteoriin asti (vai mikä Magneetti se oli). Jänkhän luota emme meinanneet päästä aluksi minnekään, sillä edellämainitun puolisoa hieman kyllästyttänyt kollegiaalinen paskanjauhaminen, eräs hurmaava pieni kissa, pari pulloa punaviiniä ja Spotify pitivät meidät niin kiireisinä, että siirryimme lopulta suoraan keskustaan kulkematta paikallisten nähtävyyksien ynnä muiden roskaruokasektorien kautta. Allekirjoittanut muuten hukkasi hetkeksi lompakkonsa (kuinka fiksua jättää se ensimmäisen raflan pöydälle poistuessaan sieltä sulkemisaikaan), mutta jälleennäkeminen tapahtui nopeasti ja pääsin jonon ohi takaisin päätepysäkillemme - niin, Lost & Foundiin.
Illan suurin elämys oli auringonnousu (pilvienkin läpi) aamuviiden aikaan yöbussin pysäkiltä nukkumapaikkaan palatessa. Ehkä Spotifyn ohella. Kyseessä oli siis minulle uusi tuttavuus. (Toisin kuin tämä päänsärky.)
Tänään koti-ilta ja jotain uuniruoanlaittoa.
2 comments:
Lostari on kauhee läävä :P Aika helsinkiläiset seikkailut sulla, heti suomalaiset perinteet kehiin! Hei saitko mun vastauksen siihen kommenttiin, annoin ohjeet Mazarine-kirjastoon menemisestä? Hassua, että tulet tänne niin pian... täytyy olla silmä tarkkana kaupungilla (how likely is that... heh!) jos ei karkumatkalainen tietenkin halua tavata täällä ollessaan? Jos lupaan olla kertomatta kenellekään mitään jälkeenpäin mistään (sukupuolesta, etc.)... :P
Kiitokset ohjeista, tajusin vihdoinkin käydä katsomassa! :)
Jos et halua pitää itseäsi ihan jokaisen osatekijän osalta arvuuttelussa ja jännityksessä, eikä tapaaminen petä "jännitystä" niin tottahan toki olisi mukavaa tavata. Luonnollisesti tiettyjen asioiden osalta on vaitiolovelvollisuus :)
Majoittajani valitteli olevansa sen verran kiireinen, että saan luvan olla omatoiminen ainakin päivisin. Olen lisäksi tavallaan "työmatkalla", mutta ne menot ajoittuvat iltaan... (onpa salaperäistä)
Juu, ilta oli harvinaisen suomalainen varmaan siksikin, että seurassa oli kaksi New Yorkin -paluumuuttajaa (olivat palanneet sunnuntaina)...
Onneksi ei tarvinnut jäädä taksitolpalle, mutta krapulalta en silti osannut välttyä. Ihmeteltiin sitä, että Suomessa ihmiset ovat niin avoimesti humalassa, siitä myös tuli sellainen illuusio, että olisi itsekin vielä ihan selvä...
Post a Comment