Friday, January 2, 2009

Aamuja, öitä ja iltapäiväunia

Mietin vielä vuoden ensimmäisenä aamuna (tarkalleen ottaen alkuillasta), että onkohan mitään järkeä maksaa asumisesta, jota ei käytä. Väärinkäsitys-hotellissa en lopulta nukkunut ollenkaan, ja uudenvuoden megakotibileidenkin jälkeen jäi uusi, jo maksettu sänky Friedrichshainissa käyttämättä. Löysin nimittäin itseni aamukahdeksalta suutelemasta intohimoisesti erittäin pitkän ihmisen sängystä Prenzlauer Bergistä... Meinasin jo kirjoittaa, että elämäni kolmas sleepbuddy, mutta taisimme vähän rikkoa sääntöjä :)

Nyt unohdan mokomat, melko mitättömät taloudellis-logistiset ristiriidat, sillä viime yönä sain huonetoverikseni hostellissa varsinaisen älykääpiön. Tyyppi oli ensinnäkin vallannut jo valmiiksi petaamani sängyn (mikä on kiva huomata kömpiessään liskojen yön hiljentämälle hostellille aamukolmelta). Dormin viimeinen vapaa sänky olikin sitten yläpedissä älykääpiön yläpuolella, jonka vaivalloisesti pedattuani sain kuunnella viiden tähden katkokuorsausta suoraan tyynyni läpi. (Viiden tähden katkokuorsauksen erottaa neljätähtisestä suurempi peräkkäisten äännähdysten varianssi sekä "kuolikose?" -tyyppiluokituksen saavien uloshengitystä edeltävien taukojen frekvenssi per varttitunti.) Kun ajattelin, että ei tämä tästä voi enää huonommaksi muuttua alkoi älykääpiö puhua unissaan jotain käsittämätöntä turkiksi. Eipä hän enää itsekään pystynyt meteliltä nukkumaan, vaan keksi ruveta väsäämään sätkää, joka ei meinannut millään ottaa syttyäkseen, vaan kaverilla oli hetken aikaa pätkivän sytkärinsä kanssa eräänlainen henkilökohtainen uuden vuoden valoshow menossa. Onneksi hänen vierustoverinsa ennätti estää tupakointipuuhat (savuhan sängystäni vielä puuttuikin, saati sitten tuli). Lopulta älykääpiö poistui jo klo 5:24 omille teilleen, minkä jälkeen nukuin melko hyvin klo 11 asti, jolloin taas erästä toista huonetoveria tultiin häätämään ulos.

Nyt odottelen kavereitani aamupalasessioihin. Arvelimme, että klo 13 voisi olla sopiva aika sivistyneiden ladyjen ja herrasmiesten nauttia aamupalaa yhdessä. Täällä Berliinissä onkin melko tavallista, että hyvästä aamiaispaikasta saa aamiaista ainakin klo 17 asti (ellei sitten 24h). Täytyy koettaa jos pääsisi 50ft:n viereen takaisin. Kiihkeän suutelun ohella siellä oli tosi hyvä nukkua. Vaikka menisi taas neljään iltapäivällä ja jäisi suunnitellut nähtävyydet näkemättä ja shoppailut tekemättä, ei harmittaisi yhtään.

No comments: