Mutta miksi vanha suola alkaisi janottaa? Syitä on monia. On niin mukavaa, kun elämänkokemuksellaan jo tietää, että kaikki toimii. Mikä parasta, kaikki toimii äidinkielellään, eikä sillä n.:llä vieraalla (laskutavan mukaan asioin täällä viidennellä tai kuudennella kielelläni). Kommunikaation vaivattomuus on yllättävän iso asia. Tietysti rakastan opetella uusia kieliä, mutta aina ei jaksa ja silloin on vaikeaa. Ja tietenkään paikalliset ystävyyssuhteet eivät ole vielä syventyneet lähellekään sitä, mitä Suomessa on.
Toisaalta välillä tuntuu, etten olisi ollenkaan Suomesta poissa, kun esim. Facebookin kautta on niin paljon kontakteja synnyinsijoille (ja kun ystäviä on reilusti enemmän kuin vuodessa päiviä, niin saa joka päivä olla toivottamassa hyvää syntymäpäivää ja samalla kysellä kuulumisia).
Ja onneksi on Viivi ja Wagner! Nyt kun paperi-Hesaria ei joka päivä lue, on näitä kiva ahmia netistä. Nyt osui ja upposi ajankohtaisuudellaan mm. tämä:
(Kuva siis täältä.)
No comments:
Post a Comment