Tapasin uskomattoman silmäämiellyttävän ihmisen, jonka seminaarihuoneen yli luomat katseet ja lupausta täynnänsä olevat hymyt saavat minut haukkomaan henkeäni, nieleskelemään ja punastelemaan, vieläkin. Kertakaikkiaan söpö otus. Vaikka minulla aika hyvä itsetunto oman viehättävyyteni suhteen onkin, tuntuu hän olevan jonkin verran out of my league. Ensinäkemältä on hänessä kuitenkin ollut jotain hyvin tuttua. Ehkä olen nähnyt hänet jossain muuallakin kuin tässä meidän uudessa yhteisessä kotikaupungissamme. Unissani? Ideaali tapaus, yhtä kaikki.
Hän muuten (täytyy keksiä hänelle joku alias, jos tästä jotain tulee) antoi minulle erinomaisen, ammatillisesti hyödyllisen vinkin huomiselle, mikä myös tarkoittaisi sitä, että kohtaisimme uudelleen. Silmämme hymyilivät jo pidemmälle kuin mitä viaton puheemme implikoi. Kysyin jo, että mennäänkö työpäivän jälkeen sitten kaljalle, mutta en ehkä ihan tarpeeksi selvästi kahdenkeskistä drinksuilua eksplikoiden.
Todella voimakkaat perhoset vatsassa, ja tunnen itseni aivan yläasteikäiseksi. Ihanaa, mahtavaa, tunteita, jännitystä! Onneksi olen nyt kokeneempi ja rohkeampi kuin ensi-ihastusten kohdalla, ja minulla on pokkaa tehdä tarvittavan suorasukaisia ehdotuksia oikeissa paikoissa.
Niinhän?
No comments:
Post a Comment