Itse asiassa enemmän jännittää paluu, sillä sitten tapaan taas Täydellisen. Viime tapaamisesta jäi sellainen maku, että tässä ollaan oikeasti menossa kohti jotakin. Että tottakai näemme heti, kun palaan, sehän on itsestäänselvyys. Taktiikkaakin pitää vähän miettiä, sitä miten teen selväksi aikeeni. Hän epäili, etten tulisi takaisin lainkaan, mutta sanoin sen verran vakuuttavasti silmiin katsoen päinvaistaisen, että jo se sinetöi jotakin. Lisäksi puhuimme lisää tulevaisuudensuunnitelmista, ja hänkin sanoi nyt miettineensä myös New Yorkia mahdollisuutena. Luuleekohan käyväni reissullani työhaastattelussa? Voiko tämä olla näin täydellistä?
Kuuntelen kaupunkiin liittyvää musiikkia, Sinatraa, Billie Hollidayta, Madonnaa, Interpolia, musikaalisävelmiä. Pelaan tietokonepelejäni ja kulutan aikaa. Töiden itsenäinen vaihe antaa toivottavasti myöten parin viikon löysäilyn, etten sitten ole ihan pulassa palatessani.
No, olenhan monessa paikassa sanonut Nykin olevan ensivisiitin perusteella suosikkikaupunkini maailmassa. Tiedä vaikka karkaisin sinne myöhemmin vähän pidemmäksi aikaa.
Madonnan sanoin:
New York is not for little pussies who scream
If you can't stand the heat then get off my street, get off my street...
Other cities always make me mad,
Other places always make me sad,
No other city ever made me glad except New York
I love New York
2 comments:
Tämä sun ennen niin kiva karkumatka on muuttunut kummalliseksi telenovelaksi. Ennen tämä oli kivempi.
:D
On kiva, kun tiimi toimii ja saa palautetta. Mainittakoon kuitenkin, etten ole koskaan nähnyt yhtään telenovelaa.
Post a Comment