Wednesday, March 25, 2009

Monikielipelejä

Vietimme jälleen aivan mahtisaikaa Täydellisen kanssa. Että voi olla sellainen ihminen tässä maailmassa, ilman että pahat voimat häntä oitis tuhoavat! Istuimme iltaa lähelläni sijaitsevassa NYC:ssä, ja hän tarjosi juustokakkua ja rieslingiä.

Satuin todistamaan, kuinka hän puhui puhelimessa partnerinsa kanssa. Kuten lyhyestä taannoisesta tekstarisitaatista voitte päätellä, on Täydellinen varsin polyglottaali tapaus. Partnerinsa kanssa he ovat kuitenkin jotain ennennäkemätöntä. He tuntuivat vaihtavan kieltä lähes jatkuvasti; vuorotellen espanjaa, ranskaa ja Täydellisen murretta paikallisesta kielestä (joka lienee jollain tasolla oma kielensä, koska minä ymmärrän sitä vain vaivoin ja hänen piti paikallista opetella koulussa, ja se oli vaikeaa, sillä heillä ei ollut kotona televisiota, josta sitä olisi kuullut). Toisesta päästä kuulemma vastailtiin myös katalaanilla ja kai vähän englannillakin.

Nyt kun minulla on paikallinen puhelinliittymä, saan Täydelliseltä paljon tekstiviestejä. Niissä käytetään kieliä italia, espanja, ranska, paikallinen ja englanti sujuvasti kesken lausetta vaihtaen.

Uhkasin vastata seuraavaan ruotsiksi, japaniksi ja suomeksi. :P

7 comments:

Unknown said...

Mä olen kanssa aina hingunnut polyglootin leimaa otsaani, mutta laiskuus on vienyt veronsa. Olisi se helmeä olla fluent in 7+ kielessä, mutta näin tavallisen kansalaisen näkökulmasta rajahyöty etenkin viidennen jälkeen on aika radikaalisti laskeva. Saakohan tohon laskea äidinkielensäkin? :D
Entä kuolleet kielet? En sentään lähde miettimään käykö Java tai C++ :D

Lohdutukseksi voin sanoa että ranska-espanja-portugali-italia on sen verran samaa kieliperhettä että yhden masteroiminen helpottaa huomattavasti jälkimmäisten hanskaamista. Haastavia on just noi paikalliset, jotka ei oikein muistuta mitään, ei yleensä käytä edes samoja aakkosia ja muutenkin on pain in the ass oppia.

nimim. heprea o kyllä yhtä hepreaa.

juanita said...

entäpä euskera..?

karkumatka said...

O: Ei niin että valittaisin, kyllä minä kaikkia noita käyttämiämme kieliä ymmärrän, ja tuleehan siinä viestitellessä mukavan maailmankansalainen olo. :) Puhuttuna kieliloikat ovat vähän vaikeampia, kun pitää säätää korvansa vähän eri asentoon.

juanita: baskikieli (euskera) on tosiaan aika oma lukunsa, erikoisuudessaan vähän suomen kaltainen kummajainen. Itse vitsailen aina kysyttäessä suomen kielisukulaisia, että ne löytyvät avaruudesta. :)

Luitteko muuten taannoin lehdestä, että syntaktisesti lähimmät kielemme olisivat itäarmenia ja puola?

juanita said...

puola kuulostaa ehkä etäisesti tutulta, mutta itäarmenia.. que?? ei sillä, etteikö kyseessä olisi varmasti ihan kaunis kieli :D sen kuitenkin muistan lukeneeni, että suomen katsottaisiin tätä nykyä olevan eurooppalainen kieli.. hmm. mahtoiko olla saman tutkimuksen tuloksia..?

ja kun nyt kysymisessä pääsin vauhtiin, niin voisin esittää vielä trivial pursuit -kysymyksenä, minkä niminen olikaan se barcelonasta löytyvä silta..?

karkumatka said...

Tässä muistelemani juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Suomi+onkin+eurooppalainen+kieli/1135242796518

(Ilmeisesti se ei olekaan vitsi, että suomalainen todellakin "lähtee Eurooppaan" matkustaessaan jonnekin Itämeren ja Välimeren välille.)

Tarkoitatko juanita sitä siltaa, jolla on kaima Venetsiassa? Ei ymmärrä...

juanita said...

tähän postaukseen viitaten http://karkumatka.blogspot.com/2009/03/omaa-kivaa.html poissuljen vain listaltani kaupunkeja, joista tietääkseni löytyy silta.. :D

karkumatka said...

Minä katsos en ihan tajunnut, että mikä on Barcelonan silloista "se".

Esimerkiksi tämä olisi ollut yksi hyvä vaihtoehto: http://www.e-architect.co.uk/barcelona/calatrava_bridge.htm